©
SARI KIVILÄHDE, Koiran ravitsemusneuvojakouluttaja
Koiran ruokinta on asia, josta on jo hyvänkin aikaa käyty jopa kiivastakin keskustelua. Ja oikeastaan vielä tarkemmin siitä, mikä on koiralle
oikeaoppinen ruokintamalli.
Enimmäkseen
keskustelua ja kiistelyäkin tästä aiheesta käyvät keskenään
ns. ihan tavalliset koiranomistajat. Mielipiteet
saattavat olla melko vahvojakin, vaikka tieto tai ajatus sopivasta
ruokinnasta pohjautuisikin joskus puhtaasti vaikkapa netistä
erilaisilta ns. asiantuntija-, keskustelu- ym. palstoilta saatuun
tietoon.
Tosiseikka
on kuitenkin käytännössä se, että koiran ruokintaan ja
ravitsemukseen liittyvät asiat eivät ole ollenkaan
mielipideasioita, vaikka tällä hetkellä keskustelua käydäänkin
tältä, koiran hyvinvoinnin kannalta melko arveluttavaltakin, joskus
hataralta pohjalta.
Koiran ruoansulatuselimistön
anatomiasta, fysiologiasta ja patologiasta on olemassa runsaasti
puolueetonta, tieteellistä tutkimus- ja havaintotietoa, joskin
sitä on äärimmäisen vaikea yhdistellä ja jopa löytää, ellei
pohjalla ole jo melkoisen vahvaa ja kiistatonta käsitystä,
kokemusta ja näyttöä koiran ravitsemusasioiden perusteista:
- koiran elimistön laajempi anatomia- ja fysiologia
- domestikaation
vaikutus koiran ravinnonkäyttökykyyn
- koirarodun alkuperän ja
rodunjalostuksen vaikutus ravintotarpeisiin
- sairauksien ja
toiminnallisten häiriöiden vaikutus ruoansulatukseen
- ravintotekijöiden tarve jne.
Koska
koirarotujen ja koirayksilöiden kirjo on huomattavan laaja, ei
todellisen tiedon pohjalta voida väittää, että olisi olemassa
kaikille koirille soveltuva, ns. yksi oikea koiranruokintamalli.
Kuitenkin tällaisiin väitteisiin joutuu törmäämään käytännön
praktiikassa, kun hoidetaan vaikkapa kasvuhäiriöpentuja, sairaita
tai muuten kroonisesti oireilevia koiria (esim. allergikkokoiria).
Koiran
ruoansulatuskanava on suusta peräaukkoon ulottuva putkimainen kanava ja se
koostuu lähes koko matkaltaan neljästä anatomiselta rakenteeltaan erotettavasta kerroksesta; limakalvosta eli mukoosasta,
limakalvonalaisesta kerroksesta, lihaskerroksesta ja herakalvosta.
Ruoansulatuskanavaa
hermottaa autonominen hermosto ja siihen kuuluu sekä sympaattisia,
että parasympaattisia säikeitä. Ruoansulatuselimistön
osina toimivat suuontelo, hampaat, sylkirauhaset, kieli, nielu,
ruokatorvi, mahalaukku, maksa, haima ja suolisto.
Jokaisella näistä
erillisistä osista on oma, erikoistunut roolinsa koiran
ruoansulatuksessa; Esim. koiran sylkirauhasten erittämä (toinen)
sylkilaatu on emäksistä (pH 6,7-7,7) ja koostuu vedestä, limasta, sekä
natrium- ja vetykarbonaatti-ioneista. Koiran sylki ei sisällä
alfa-amylaasia, joka kasvissyöjäeläimillä alkaa pilkkoa
hiilihydraattien sisältämää tärkkelystä alustavasti jo suussa.
Koiralla alfa-amylaasia erittyy kuitenkin koiran haiman tuottamana,
mistä johtuen se kykenee hyödyntämään ja hajottamaan
kasvitärkkelystä paremmin. Samanlaista ilmiötä ei yleisesti nähdä
esim. susien ruoansulatuksen fysiologiassa.
Mahalaukun eräs
tehtävistä on erittää ruoka-aineita pilkkovia
ruoansulatusnesteitä. Mahaneste on mahan eri rauhasten
eritystoiminnan tulos ja sisältää suolahappoa, pepsinogeeniä ja
limaa. Mahanesteen
happamuus takaa, että valtaosa ruoan mukana tulevista haitallisista
aineista tuhoutuu. On kuitenkin olemassa ärhäköitä ja suolistossa
lisääntymään pyrkiviä patogeeneja bakteereita ja esim. joitain
sisäloisia ja alkueläimiä, jotka selviytyvät mahanesteen läpi
eteenpäin koiran ruoansulatuskanavassa. Koira ei siis ole immuuni
ruoan mukana tulleille taudinaiheuttajille, kuten joskus näkee
väitettävän. Tähän immuniteetin voimakkuuteen vaikuttaa osaltaan
myös koiran yleinen terveydentila, sekä suoliston kunto,
mukaanlukien vallallaoleva mikrobikanta ja suolinukan terveys.
Autonominen hermosto
säätelee ruoansulatusta ja parasympaattinen hermosto ohjaa
ruoansulatustoimintaa, mm. mahassa perisataltiikkaa ja mahanesteen
eritystä. Nämä ovat perustoimintoja, joiden lisäksi lukemattomat
muut seikat vaikuttavat ravinnon imeytymisprosessissa.
Yleensä nielty
ruokamassa viipyy koiran mahassa 2-7 tuntia, mutta vaikeasti sulava
materiaali (esim. luut, runsas sidekudos ym.) takertuvat
sulatusta varten mahalaukun epiteelikudokseen pidemmäksi ajaksi,
jopa useiksi päiviksi.
Suolen limakalvo toimii tietynlaisena suodattimena, jonka tehtävä on päästää läpi tarpeellisia ravintoaineita, kasvutekijöitä ja makromolekyylejä ja toisaalta estää haitallisten organismien pääsy elimistöön. Immunologisessa mielessä ohutsuolen tehtävä on turvata suolen sisällön valkuaisaineiden riittävä tunnistaminen ja niiden tasapainoinen käsittely. Allergisissa sairauksissa, kroonisissa suolistotulehduksissa ja autoimmuunisairauksissa ohutsuolen limakalvon poikkeavalla immunologisella vasteella katsotaan olevan keskeinen merkitys koiran kroonistuneiden oireiden taustalla.
Paksusuolen
tehtävänä on kuona-aineiden poistaminen sekä nestetasapainosta
huolehtiminen. Paksusuolessa imeytyvät vesi ja elektrolyytit, sekä
vähäisessä määrin muut, sulatusprosessin lopussa aktiivisina
olevat ravintotekijät.
SUPPEA
KATSAUS MUUTAMAN TÄLLÄ HETKELLÄ YLEISEN
KOIRAN
RUOKINTAMALLIN HAITTOIHIN JA PUUTTEISIIN
Teollisesti
tuotettu ruoka (esim. kuivamuona):
- Yksipuolisuus ja puutteet tärkeiden ravintoaineiden osalta
- Huono sulavuus
- Raaka-aineiden
heikko laatu, ravintosisältö pyritään pääsääntöisesti
koostamaan halvimmista raaka-aineista (esim. kokonaisvalkuaispitoisuutta nostetaan kasvivalkuaislähteillä ja sidekudosproteiineilla).
- Valmistustapa (kuumentaminen, muu pitkäkestoinen prosessointi).
- Huonolaatuiset raaka-aineet eivät sisällä riittäviä määriä
ravintoaineita, valmistusprosessit tuhoavat osittain ravintotekijät.
Ruokiin jälkeenpäin lisätyt synteettiset ravintoaineet
(kivennäiset ym.) ovat usein huonosti elimistön
hyödynnettävissä, jolloin lopputuloksena koira kärsii
puutosoireista, vaikka teoriassa rehuanalyysien mukaan
täysravintojen pitäisi sisältää kaikki koiran tarvitsemat
ravintoaineet.
- Koiralla saattaa
esiintyä jatkuvia, vaikeitakin puutosoireita, joita omistaja ei osaa
epäillä ravinnosta johtuviksi.
- Monissa tuotteissa on haitallisia säilöntäaineita, jotka voivat
aiheuttaa vakaviakin haittaoireita ja sairauksia, etenkin
pitkäaikaisessa, vuosia kestävässä käytössä.
- Jotkin kuivaruuat sisältävät umpimähkäisesti ns. rohtokasveja
(lääkekasveja), jotka ovat yleensäkin tarkoitettu vain lyhytaikaiseen, ei jatkuvaan käyttöön. Pahimmillaan osa näistä on selkeästi koiralle haitallisia lyhyessäkin käytössä.
- Ruoan aiheuttamat
vakavat haittavaikutukset näkyvät yleisesti vasta pitkän ajan kuluessa, (syöpä, diabetes ym.) eikä
niitä yleensä siinä vaiheessa osata yhdistää ravintoon.
Itse
tuoreista raaka-aineista valmistettu ravinto:
- Valmistus vie
jonkin verran aikaa ja saattaa tuntua liian työläältä
- Säilyvyys rajallinen verrattuna valmisruokiin
- Laadukkaiden raaka-aineiden löytäminen joskus hankalaa
- Saattaa olla ajoittain hintavaa, erityisesti jos kyse on oireilevasta
koirasta, jolle joudutaan käyttämään erikoisempia
raaka-aineita (esim. riistaa)
ja samanaikaisesti tukihoitoina useita eri
ravintolisävalmisteita (vrt. kuitenkin toistuvat ELL-kustannukset).
Raakaruokinta
(ns. koiran BARF-ruokinta):
- BARF –ruokintamalli ei tyydytä sellaisenaan koiran
ravintotarpeita, puutosoireet hyvin yleisiä myös aikuisilla
koirilla.
- Kypsentämätön kasvis- tai hedelmämassa aiheuttaa usein rsk:n
ongelmia, mm. paksusuolen alueen tai yleistynyttä
ruoansulatuskanavan katarria (oireina mm. kakominen,
toistuva oksentelu, lumen, kylmän veden, ruohon yletön hotkiminen, ajoittainen syömättömyys, voimistuneet suolistoäänet,
kipuoireet, oksentelu, ummetus, limaulosteet, toistuva
vierasmateriaalin syöminen jne.).
- Tartuntatautiriski on mahdollinen ja ehdottomasti vakavasti otettava. Kypsentämättömistä
eläinperäisistä aineksista on mahdollisuus saada vakavia tartuntoja sekä koiran, että perheenjäsenten (useat ruokaperäiset
bakteerit tarttuvat ihmisten ja muiden eläinlajien välillä).
Joitain tarttuvia, ruokaperäisiä bakteereita, joita voi kulkeutua koiran
ravinnon tai pintojen (esim. lattia) kautta
perheenjäseniin ovat mm: salmonella eri muodoissaan,
clostridium perfringes, e.coli jne.
- Luut (ja rustot) voivat aiheuttaa vakavia vaurioita tai tukoksia
joidenkin koirien ruoansulatuskanavassa.
- Kasvuhäiriöt ja aikuisella koiralla puutosoireista seuraavat
sairaudet mahdollisia.
- Ruokintamallin runkoa on muunnettu eriävien mielipiteiden pohjalta
ja vakiintunutta, täysin yhtenäistä, faktoihin perustuvaa
suositusmallia ei ole. Tämä vaikeuttaa koiranomistajan kykyä
arvioida omaehtoisesti raaka-aineiden määriä ja suhteita
niin, että ravintosisältö säilyy tasapainoisena ja koiran kulutukseen nähden riittävänä.
- Kasvissose saattaa sisältää allergia- (porkkana, kesäkurpitsa,
kurkku, paprika) tai haittakasveja (pinaatti,
valkosipuli, omena) joiden haittavaikutuksista pitkäaikaiskäytössä omistaja ei ole tietoinen.
Koiran
ruokinnassa ammattiapuna:
Koiran
ravitsemusneuvoja -diplomikoulutuksen suorittanut (KRN) on laajan
asiatiedon omaava koiran ruokinnan ammattilainen, jonka vastaanotolla
voidaan nähdä monia, joko virheellisestä tai puutteellisesta
ruokinnasta aiheutuvia ongelmia, kuten koiran krooninen oksentelu tai
ripuli (aiheuttajana vaikkapa koiran SIBO tai IBD), jotkin
iho-ongelmat ja muut koiran allergiaoireet, furunkuloosi,
ylivilkkaus, kasvuhäiriöt, tiinehtymis- tai muut
hormonaaliongelmat, koiran lihavuus tai laihuus jne. Koiran
diplomiravitsemusneuvoja osaa yleensä auttaa kroonisestikin sairaan
koiran erityisruokavalion laadinnassa. Koiran
ravitsemusneuvojalta saa myös yksilöllistä neuvontaa kasvavan tai
harrastavan koiran ruokinnassa.
Eläinlääkärin
havainnoimat, koiran virheellisestä ruokinnasta aiheutuvat ongelmat
voivat olla mm. jotkin krooniset sairaudet, vaikeimman laatuiset
pennun kasvuhäiriöt, krooniset imeytymis- ja ärsytysoireet
ruoansulatuskanavassa, vajaaravitsemus, sekä pahimmillaan koiran
menehtymiseen johtavat ruoansulatuskanavan tukokset ja repeämät.
Mikäli kaipaat
apua koirasi terveyttä edistävän ruokavalion laadinnassa, ota
ehdottomasti yhteyttä koulutettuun koiran ravitsemusneuvojaan (KRN).
Hän osaa myös tarvittaessa ohjata koirasi tarvittaviin
eläinlääkärin suorittamiin tutkimuksiin, joilla varmistetaan
mahdollisuuksien mukaan koirasi hyvinvointi.
Ammattimaiset
valmiudet tarjoavasta Koiran ravitsemusneuvoja diplomikoulutuksesta
saa lisätietoa nettisivuilta: www.seto.fi